Montecatini Terme on noin puolen tunnin ajomatkan päässä Luccasta. Ischian tyyliin Termessä on useita kylpylöitä ja sellaiseen olimme nyt varanneet pari yötä. Mutta kylpylähotellimme kylpylä ei ollut yllättäen auki. Syy tähän ei oikein selvinnyt eikä missään asiasta etukäteen kerrottu. Vastaanoton asenne oli kuitenkin sen verran kylmäkiskoinen, että peruimme toisen yön saman tien. Hotellin ravintolakaan ei ollut auki ja pahimmasta ketutuksesta toivuttuamme reppumies löysi paikallisen ravintolan illaksi ja sieltä kovasti kehutun ruoka-annoksen. Tomerana sitä sitten tilaamaan (itse otin tomaattikeiton). Annos oli hieman pitaleivän tapainen ja hetken kuluttua ilme kanssamatkustajani kasvoilla muuttui oudoksi. Tarkempi ”pitaleivän” tutkiminen kertoi, että hieman eksoottisempiakin ruhonosia oli täytteeseen käytetty ja ehkä ihan koko annos ei tullut syötyä 😊

Oma keittoni oli ihan maukasta, mutta melko sakeaa. Tarjoilija melkein arvasi lopputuloksen ja kertoi, ettei hän arvannut sen enempää kertoa annoksesta, kun tilaus tuli niin varmasti. Nauroimme tälle episodille porukalla ja valkeni, että sisäelimet ovat kaikenikäisten paikallista suurta herkkua, kun Suomessa ne ovat ehkä vain vanhemman väen suosiossa. No leikkelelautanen kuitenkin katosi melko nopeasti.

Seuraava päivä jatkui sateisena. Kävimme vielä nopeasti lähistöllä funikulaariajelulla ennen lähtöä. Nopeasti siksi, että emme tarjenneet olla pidempään ylhäällä, jonne kävi kova tuuli.